Se mitä mieleen tulee. 2

Minä piirrän silmiä. Väsyneitä silmiä. Kyllästyneitä silmiä. Kärsiviä silmiä. Silmiä aikojen takaa. Silmiä tulevilta hetkiltä. Peilikuvien silmiä.
Piirrän olkapäitä. Pelosta kyyristyneitä. Maailman painosta kyyristyneitä. Väsyneitä olkapäitä. Avuttomia olkapäitä. Vanhoja olkapäitä aikojen takaa. Olkapäitä tulevilta hetkiltä. Peilikuvien olkapäitä.


Katoamatta putoaa kivien alle pimeyteen.


Mun pitää vaan huutaa. Juosta juosta juosta ja huutaa. Mun pitää vaan karjua. Hyppiä hyppiä hyppiä ja karjua.


Sade huuhtoo äitimaan kivut.


Raskain hartein ja pää painuksissa hän valui alas katuviemäriin. Kuului vain ukkosen maskuliinista jylinää ja sadepisaroiden kauhunhuutoja. Hän oli poissa.


Huokaus

Säröillä, sirpaleilla. Kipinöillä, lieskoilla.

Pistetään taivaat putoamaan maahan ja katoille niin, että jokainen siru, pieninkin, löytyy jonkun silmästä.
Pistetään helvetit nousemaan maahan ja lattioihin niin, että niiden jokainen liekki, se pieninkin, poltaa jonkun polvia.
Pistetään maailmanloppu alulle niin, että jokainen sen uhri, pieninkin, joutuu siitä kärsimään.
Sillä minä niin tahdon. Ja kuin ukkonen, jylisevät sanani taivaalla. Ja kuin seipäät ne lävistävät. Sillä minä olen jumalolento. Sillä minulla on kaikki valta maan päällä.
Eikä löydy toista sellaista, joka tahdollaan saa kaikki vedet kasaantumaan.
Kaiken tämän tahdon, koska niin väärin sä teit.
Rakkaudella, Rantapallo